Helsingin turvallisimmat ja vaarallisimmat alueet

Turvallisuudesta

Turvallisuutta on lähtökohtaisesti vaikea määritellä yksiselitteiselle. Sitä voi tarkastella varmasti monestakin eri näkökulmasta. Yhtenä näkökulmana voi olla erinäisten rikosten, kuten pahoinpitelyjen, omaisuusrikosten ja huumausainerikosten absoluuttinen kokonaismäärä. Toisaalta on mahdollista katsoa rikosten suhteellista määrää asukaslukuun nähden. Ei liene yksiselitteistä vastausta kumpi edellä mainituista mittareista on parempi mittaamaan alueen turvattomuutta. Rikosten korkea suhteellinen määrä ei välttämättä näy pienellä asuinalueella siten, että asukkaat näkisivät todellisuudessa rikoksia usein. Uskoisin, että rikosten kokonaismäärän ollessa korkea alueella, ovat varsinaiset rikokset myös käytännössä näkyvämpiä. Toisaalta rikosten korkea määrä suhteellisessa mielessä voi heijastaa asuinalueen tilasta muutoin jotain. Se voi kertoa, että alueella on paljon sosiaalisia ongelmia. 

Kolmas tapa tutkia turvallisuutta on tarkastella turvallisuuskokemuksia, eli kuinka asukkaat kokevat alueen turvallisuustilanteen. Turvattomuuden kokemusten mittaus voi olla mielestäni kohtuullisen hyvä tapa tarkastella alueen viihtyisyyttä turvallisuuden näkökulmasta. Turvattomuuden kokemukset eivät toisaalta suoraan kerro alueen turvallisuustilanteesta. Helsinki on jo jonkin aikaa tuottanut tietoa ihmisten turvallisuuskokemuksista eri asuinalueilla. Esimerkiksi vuonna 2018 toteutetussa Kvartti-tutkimuksessa ihmisiltä on kysytty, missä eri tilanteissa ja paikoissa he ovat kokeneet turvattomuutta (esim. yksin myöhään kävellessä tai julkisissa kulkuneuvoissa). Kyseisen tutkimuksen yleinen johtopäätös on, että Helsingissä turvattomuuden kokemukset ovat pääosin vähentyneet ja alueiden väliset erot kaventuneet. Kärjessä pysyvät kuitenkin samat alueet.

Vaarallisimmat tai turvattomimmat alueet

Vuonna 2018 eniten turvattomuuden kokemuksia on ilmennyt seuraavilla asuinalueilla:

1. Kaarela

2. Vuosaari

3.Myllypuro

4. Mellunkylä

5. Pukinmäki

6. Vartiokylä

7. Malmi

8. Puistola

9. Jakomäki

10. Oulunkylä 

Kun taas tarkastellaan pahoinpitelyjen kokonaismäärää, eniten pahoinpitelyjä vuonna 2017 on tapahtunut seuraavilla alueilla:

1. Kluuvi

2. Kamppi

3. Kontula

4. Kallio

5. Keski-Vuosaari

6. Itäkeskus

7. Malmi

8. Kannelmäki

9. Kaivopuisto

10. Herttoniemi

Pahoinpitelyjen kokonaismäärässä korostuu luonnollisesti alueet, joilla asuu paljon ihmisiä, sekä alueet joille ihmiset menevät juhlimaan ja viettämään aikaa. Pahoinpitelyille tyypillistä on, että erittäin huomattava osa niistä tapahtuu humalassa. Edellä mainituista sijoituksista kuitenkin näkee, että keskusta-alueita lukuun ottamatta, turvattomuuskokemuksilla ja pahoinpitelyjen välillä saattaa olla jotain korrelaatiota.

Rikosten suhteellisen määrän arvioiminen onkin hieman hankalampaa. Tilastot perustuvat nimittäin usein poliisin tietoihin ja Poliisi käyttää ajoittain hieman epämääräistä operatiivista aluejakoa, kun he ilmoittavat rikosten alueellista jakautumista. 

Turvallisimmat alueet

Vuonna 2018 vähiten turvattomuuden kokemuksia tapahtui seuraavilla alueilla:

1.Tuomarinkylä

2. Östersundom

3. Ullanlinna

4. Lauttasaari

5. Itä-Pakila

6. Vanhakaupunki

7. Vironniemi

8. Reijola

9. Länsi-Pakila

10. Munkkiniemi

Tulokset eivät ole mielestäni mitenkään yllättäviä. Turvallisimmat alueet ovat keskimääräisesti varakkaampia ja niillä on muutoinkin enemmän "lintukodon" maine. Pahoinpitelyjen kokonaismäärän kautta ei liene järkevää lähteä analysoimaan turvallisimpia asuinalueita, sillä joillain hyvin pienillä asuinalueilla pahoinpitelyjen määrä on nolla. 

Poliisin tilastot rikollisuudesta Helsingissä alueittain

Tilasin hiljattain Poliisilta heidän ylläpitämät tiedot rikollisuudesta Helsingissä. Koostin tiedoista muutaman taulukon, joissa tarkoitus on esittää kokonaisrikollisuuden määrät alueittain, sekä kokonaisrikollisuuden muutokset alueittain. En esitä kaikkia eri rikostyyppejä erikseen, sillä tietoa on hyvin paljon. Kokonaisrikollisuus sisältää kuitenkin omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, rikokset viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan sekä rikokset rikoslain 42, 43 ja 44 lukua vastaan, liikennerikokset, muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset ja huumausainerikokset. Kuten aiemmin mainittu, Poliisin tilastot perustuvat jonkinlaiseen operatiiviseen aluejakoon ja ne eivät välttämättä vastaa täydellisesti muutoin yleisesti käytettyjä aluejakoja. 

Taulukoissa numerot ilmaisevat rikoksia kappalemäärinä. Taulukot vaikuttavat ilmentävän jokseenkin edellä todettuja asioita, eli köyhemmillä alueilla ja keskusta-alueilla ilmenee enemmän rikollisuutta. Itse pidän mielenkiintoisena, että Pasilassa rikollisuuden määrä on kasvanut jonkin verran. Olettaisin, että tähän on vaikuttanut Pasilan voimakas kehittyminen ja asukasluvun kasvu. Lisäksi esimerkiksi Jakomäessä asiat eivät ole juurikaan parantuneet. Taulukossa on myös muutama "outlier", jotka nähdäkseni johtuvat paljolti siitä, että kyseisillä alueilla rikoksia on yleisesti ottaen muutoinkin niin vähän, että pienet vuosittaiset muutokset vaikuttava draamattisesti rikosten prosentuaaliseen muutosmäärän.

Yhteenveto

Mikäli arvostaa turvallisuutta omalla asuinalueella, saattaa edellä mainituista luvuista olla jotain hyötyä. Jotkin tulokset voivat olla itsestään selviä, mutta toisaalta kaikilla ei ole välttämättä hyvää käsitystä joidenkin alueiden maineista. Samoin todellisia tilastoja voi verrata alueen maineeseen ja analysoida, onko alue ns. maineensa veroinen. Lyhyella katsauksella ainakin tietyt Itä-Helsingin alueet vaikuttavat olevansa maineensa veroisia. Vaikka rikoksen uhriksi joutuminen onkin hyvin epätodennäköistä, kuvastavat rikostilastot alueen sosiaalista tilaa jonkin verran. Itse kiinnitän huomiota tähän asuinaluetta valitessa.